Puolustuksesta huolehtiminen on turvallisuustyötä tärkeimmillään
Suomi liittyi jalkaväkimiinat kieltävään Ottawan sopimukseen vuonna 2011. Eduskunta hyväksyi liittymisen äänin 110-47. Liittymistä kritisoitiin kovasti jo aikanaan, sen sijaan esimerkiksi tuolloinen presidenttimme ajoi aktiivisesti Suomen liittymistä sopimukseen. Päätös liittymisestä on tullut kalliiksi ja vaatinut pelotevaikutteen korvaamista hyvin eri tyyppisillä moderneilla ratkaisuilla aina lennokeista hyppy- ja viuhkapanoksiin sekä raketinheitinjärjestelmään. Sikäli uudet järjestelmät ovat täyttäneet niille asetetut tehtävät ja tuovat uusia kykyjä Suomen puolustusvoimille, mutta voidaan vain arvioida, kuinka paljon resursseja olisi säästetty muihin puolustusvoimien kriittisiin tehtäviin tai materiaalihankintoihin, jos edulliset jalkaväkimiinat olisi säilytetty.
Globaalisti jalkaväkimiinat ovat tietysti iso ongelma. Niitä on joka lähtöön; eri laatuisia ja ikäisiä, eri tarkoituksiin. "Miinapeltoja" maailmalla edelleen riittää ja niiden uhreiksi joutuu päivittäin jopa 15-20 ihmistä. Se on paljon! On kuitenkin virhearvio ajatella, että Suomessa riski olisi ollut samanlainen. Miinat ovat olleet laadukkaampia, niitä on huollettu, vanhentuneet poistettu käytöstä ja miinojen sijoituspaikat olisi tositilanteessa merkitty ylös. Lisäksi on muistettava, että miinanraivaustekniikkakin on kehittynyt huomattavasti. ja siihen on Suomessa aina ollut tarkat suunnitelmat. Sopimukseen liittymisen puolesta äänestäneet tekivät toki jalon, mutta varsin ideologisen ja imagollisen päätöksen, jota ei ollut loppuun asti harkittu kansallisen turvallisuutemme näkökulmasta. Oltiin sinisilmäisiä. Mietin aika ajoin myös sitä, kuinka moni puolesta päättäneistä oli tarkasti perillä puolustusvoimiemme toiminnasta, yleisestä puolustusstrategiasta, iskukyvyistä, resursseista ja päätöksen vaikutuksista näihin? Maanpuolustus on yksi tärkeimmistä ellei tärkein kansallinen tehtävä. Ellei uskottavaa maanpuolustusta ole, voi olla pidemmällä aikajänteellä turhaa murehtia sote- tai sotu-uudistuksiakaan. Karua, mutta tähän meidän on kuitenkin varauduttava. Olemme Venäjän naapuri ja se ei siitä mihinkään muutu.
Nykyisellä hallituskaudella puolustusvoimien suorituskykyyn on panostettu vahvemmin ja strategisesti järkevästi. Suomi vahvistaa yhteistyötään tärkeiden kumppanimaiden kanssa, on lisännyt sodanajan vahvuuttaan kytkemällä esimerkiksi rajajoukot tiiviimmäksi osaksi sodanajan joukkoja ja jatkaa edelleen jalkaväkimiinojen pelotevaikutteen korvaamista moderneilla järjestelmillä. Viimeksi on esimerkiksi testattu jopa 80 kilometriin ohjautuvaa rakettia. Aikaisemmin Suomen ilmavoimille on esimerkiksi hankittu ilmasta-maahan kyky iskeä JASSM-risteilyohjuksilla jopa yli 300 kilometrin päähän. Lisäksi on hankittu mainittuja viuhka- ja hyppypanoksia, uudenlaisia tykistöammuksia ja niin edelleen. Kaikilla on oma roolinsa jalkaväkimiinojen pelotevaikutuksen korvaamisessa.
Suomessa on parhaillaan käynnissä kaksi erittäin merkittävää puolustushanketta; Laivue 2020-hanke sekä HX-hävittäjähanke. Lopputuloksena Suomelle hankitaan neljä monitoimikorvettia, joihin on suunniteltu muun muassa uudenlaista torpedojärjestelmää. Lisäksi hankitaan 64 monitoimihävittäjää, joilla olisi tarkoitus puolustaa ilmatilaa 2060-luvulle saakka. Toivoa sopii, että koneita lopulta hankitaan ainakin tuo määrä, sillä selvästi pienemmällä määrällä pelotevaikutus ja iskukyky laskisi huomattavasti. On myös muistettava, että koneita ei samaan aikaan voi 64 taivaalla lennellä…osa on aina huollettavana, korjauksessa, muussa tehtävässä kiinni tai varalla. Hävittäjiä ei voi myöskään osittain korvata esimerkiksi älykkäällä tykistöllä tai droneilla, koska ainakin toistaiseksi miehitetty monitoimihävittäjä on vielä suorituskyvyltään droneen verrattuna aivan omaa luokkaansa ja tykistö puolestaan on turha ellei ilmatilanhallintaa ole. Näihin voisi pureutua ehkä toisessa kirjoituksessa tarkemmin.
Kaksi mainittua hanketta ovat pienelle Suomelle strategisesti elintärkeitä. Siksi päättäjiltä vaaditaan äärimmäistä huolellisuutta, vastuullisuutta ja pitkäjänteisyyttä niistä päätettäessä. Sinisilmäisyyteen ei kerta kaikkiaan ole varaa ja miinasopimuksen kokemuksista on opittava. Ideologiat on laitettava syrjään ja katsottava tilannetta puhtaasti puolustuksemme ja turvallisuutemme näkövinkkelistä. Viime aikaiset globaalit tapahtumat puhuvat myös karua kieltä siitä, mihin Suomenkin on valitettavasti yhä varauduttava. Onneksi olemme kaukaa viisaina huolehtineet puolustuksestamme kohtuullisen hyvin.
Jälkikäteen voi todeta, että mennyt on mennyttä ja hyväksyn aikanaan tehdyn ratkaisun luopua jalkaväkimiinoista. Pelotevaikutusta on saatu osittain korvattua monipuolisilla ratkaisuilla. On kuitenkin selvää, että vastaaviin valintoihin ei ole edellytyksiä jatkossa ja toivottavasti tarvettakaan ei tule. Jo pelkästään taloudelliset vaikutukset ovat olleet erittäin merkittävät.
Laivue 2020- ja HX-hävittäjähankkeisiin palaan varmasti tarkemmin tuonnempana…mieliaiheistani kun puhutaan.
Joko nuo uudet miinasysteemit toimivat kaikissa olosuhteissa? Itse en hyväksy mitään ratkaisua joka huonontaa Suomen puolustuskykyä tai heikentää sitä vuosikausiksi.
Halosen ja miinakiellon puolesta äänestäneiden toiminta on ollut anteeksiantamatonta törttöilyä.
Ilmoita asiaton viesti
Hyvä kysymys Pasi. Ymmärtääkseni uudet hyppymiinat (kutsutaan panoksiksi, koska miinoiksi ei ilmeisesti saa) ovat vielä testausvaiheessa. Puolustusministeri valtuutti määrärahan testeihin hiljattain.
Ilmoita asiaton viesti
Olen itse lisäksi käsittänyt että huonoissa sääoloissa ei pystytä takaamaan näköyhteyttä miinoihin, saati tehokasta levitystä. Jos näin on, Suomen turvallisuudessa ei ole henkilömiinajutuissa juuri hurraamista.
Ilmoita asiaton viesti
Panostettaessa ulkoiseen turvallisuuteen sisäinen turvallisuus on jätetty tahallisesti retuperälle.
En tarkoita retuperällä sitä, etteikö yksittäisen partiopoliisin kalustus olisi kunnossa. Se on kyllä nykyaikaisella tasolla. Tarkoitan retuperällä sitä, että samaan aikaan, kun armeijaan sijoitetaan miljardeja, leikataan poliisin, tullin ja rajavartioston määrärahoista miljoonia.
Kuvainnollisesti puolustaudumme valtavin rahamäärin kuviteltua vihollista vastaan samaan aikaan kun sisäisten uhkien panostukseen käytettäviä varoja leikataan.
Olisi hyvä muistaa, etteivät häivehävittäjät, risteilyohjukset tai edes Claymore miinat ratko rikoksia ja avusta ihmisiä heidän arkielämän ongelmissaan.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä, sisäinen turvallisuus on jätetty tahallisesti retuperälle ja miljardeja euroja hukattu tarpeettomasti ottamalla maahan kansainvaelluksen 32 000 turvapaikanhakijaa v. 2015, kun voimassa olleen Dublinin sopimuksen mukaan heidät olisi voitu passittaa suojelun tarpeen selvitystä varten siihen EU-maahan, johon he saapuivat ensimmäiseksi. Hintana on ollut tarpeeton ylimääräinen rikollisuus, tarve 370 henkilön jatkuvaan erityisseurantaan sekä sosiaalimenojen ylimääräinen kasvu yhteissummalla, jota ei kerrota julkisesti.
Mutta kiitos Launo Haapamäelle blogista, se on täyttä asiaa alusta loppuun.
Jalkaväkimiinojen poisto puolustusvoimien materiaalista oli maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen teko: ylipäällikkönä toimiva henkilö ajaa maahan hyökkäävän vihollisen liikkeen nopeuttamista, jotta puolustaville oman maan kansalaisille tulisi raskaammat tappiot. – Siihen ei ulkoinen vihollinen pysty.
Huhtikuun 2019 vaaliuurnilla on syytä varmistaa, että seuraava eduskunta kantaa sille kuuluvan vastuun maamme turvallisuudesta pahoinakin päivinä.
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos Hannu. Täysin ymmärrettäviä huolenaiheita, joista täytyisi keskustella avoimemmin.
Puolustuksesta pitää ehdottomasti huolehtia myös jatkossa ja toivottavasti hallituksen kokoonpano istuu tähän tarpeeseen!
Ilmoita asiaton viesti
Erittäin tärkeä huomio, Juha-Pekka. Suomessa poliisien määrä suhteessa väkilukuun on ylivoimaisesti Pohjoismaiden pienin ja Euroopan pienimpiä. Poliisijohdon mukaan sopiva ja riittävä taso olisi 600-800 poliisia enemmän. Tälle tasolle ON välttämätöntä päästä.
Ilmoita asiaton viesti
Niin. Jalkaväkimiinoja korvaavat järjestelmät nostavat puolustuskykyä, toisaalta ns. tositilanteessa jalkaväkimiinoja voidaan valmistaa suuria määriä nopeasti, ja kouluttaminen niiden käyttöön käy myös nopeasti. Lisäksi, jos puolustusvoimien herroilla on ollut lainkaan järkeä päässä sekä selkärankaa kantaa vastuuta Suomen puolustuksesta, ovat he huolehtineet siitä, että tämäkin ase on tarvittaessa käytössä, jos todellinen vaara uhkaa.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä Tommo, juuri näin. Miinat ovat halpoja, nopeita valmistaa ja erittäin kustannustehokkaita. Itsekin mietin, vieläkö niitä löytyisi…
Ilmoita asiaton viesti
Kahta ei ole kielletty: erillistä porapatruunaa ja erillistä sytytintä. Porapatruunaahan käytetään moneen sallittuun tarkoitukseen. Niitähän ei vaan saa yhdistää, sillä silloin niistä tulee helposti se kielletty jalkaväkimiina.
Eikä tietenkään sytyttimeen saa asentaa sitä lankaa johon jonkun osuessa aiheuttaa sytyttimen toiminnan.
No tämähän on vain kuvittelua. Vai joutuukohan siitäkin syytettyjen penkille rikoksesta ihmisyyttä vastaan ?
Ilmoita asiaton viesti
Mitä mahdettiin tehdä jalkaväkimiinoihin liittyville sytyttimille, vai onko se ei-julkista tietoa? Miinathan kuulemma räjäytettiin.
Ilmoita asiaton viesti
Sama sytytyin ja porapatruuna käyvät myös panssarimiinaan, joka ei ole kielletty. Ainoa mitä panssarimiinassa käytettävässä sytyttimessä ei ole on se kolmihaarainen sakara. Ne mitä Lapissa Pokassa räjäyttämällä tuohottiin, taisivat olla niitä putkimiinoja, joissa oli se sirpaloituva teräskuori rähähdysaineen ympärillä. En ole asiasta ihan 100-varma, kun en ole pioneeri.
Ilmoita asiaton viesti
Se toiki on 100-varmaa, että puolustusvoimat ovat toimineen miinojen hävittämisessä juuri niin kuin se jalkaväkimiinojen kieltolaki edellyttää.
Ohessa linkki presidentin ja ulkoministerin 12 päivänä elokuuta 2011 allekirjoittamaan hallituksen esitykseen Eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen hyväksymisestä ja laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja sopimuksen soveltamisesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi.
https://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2011/2011001…
Siinä kannattaa myös lukea esityksen lopussa olevat sanktiopykälät ja pakkokeinoja koskevat pykälät ( Telekuuntelu, televalvonta ja tekninen tarkkailu, 10 luku
Salaiset pakkokeinot 3 § Telekuuntelu ja sen edellytykset ja 17 §
Asuntokuuntelu ja sen edellytykset ). Eipä silloin muuten käyty samanlaista keskustelua näistä, kun nyt käydään tiedustelulaista.
Eli jos sotilas erehtyy maataan puolustaakseen virittämään jalkaväkimiinaksi luokitellut räjähteen vihollisen polulle, niin hänet rinnastetaan samanlaiseen rikokseen syyllistyväksi kuin :
” joukkotuhonnasta, joukkotuhonnan valmistelusta, rikoksesta ihmisyyttä vastaan, törkeästä rikoksesta ihmisyyttä vastaan, sotarikoksesta, törkeästä sotarikoksesta, kidutuksesta, kemiallisen aseen kiellon rikkomisesta, biologisen aseen kiellon rikkomisesta, jalkaväkimiinakiellon rikkomisesta,”
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos Markku näistä lisätiedoista. Tarkkaan on valvottu, että päätöstä kunnioitetaan.
Ilmoita asiaton viesti
Eli jos putkimiinojen vetosytyttimiä ei ole tuhottu, yleisimpien miinojen osalta tarvitaan vain massatuotantovalmius. Jonkun verran noita miinoja on taidettu pitää silti varastoissa koulutustarkoituksessa, pitäähän ne osata purkaa jos joku on ne laittomasti vihollisen varalle laittanut, hehheh.
Itse en usko että hyökkäystilanteessa ko. rikoslain pykälää soveltaisi kukaan ja miinojen massatuotanto ja levitys käynnistettäisiin ilman tunnontuskia. Halonen ja muutama muukin voisi kyllä itkeä lakien noudattamisen perään. Olisihan se Suomen etujen vastaista yrittää pysäyttää tai hidastaa idästä hyökkäävä ystävävaltio miinoilla. Saattaisi ystävävaltion sotilas loukkaantua laittomasta virityksestä.
Ilmoita asiaton viesti
Silloin kun Suomen jalkaväkimiinojen kieltolakia ajettiin lävitse eduskunnassa, sitä perusteltiin mm. sillä, että Suomen piti omalla esimerkillään estää miinojen käyttöä muualla maailmasssa. Siis vaikka meillä miinojen käyttö maanpuolustamiseksi oli tarkkaan ohjeistettu, kolutettu ja niiden sijainnista tehtiin tarkat peitepiirrokset, se ei riittänyt päätöksentekijöillemme. Suomen piti olla esimerkkinä ja luopua puolustuksemme kannalta tärkeästä, halvasta ja toimintavarmasta välineestä.
Nyt voi sitten kysyä, kuinka moni miina on jäänyt maahan laittamatta ja kuinka moni siviili on jäänyt miinaan astumatta Irakissa, Syyriassa, Afganistanissa tai Itä-Ukrainassa sen ansiosta, että Suomi esimerkillisesti luopui varastoissa olevien jalkaväkimiinojen vastuullisen käytön mahdollisuudesta ?
No saimmehan sitten kompensaatiota miinojen tehoa vastaavien järjestelmien hankkimiseksi. Rahaa siihen saatiin puolustusvoimille 200 miljoonaa, josta Erkki Tuomioja totesi: ”että siinäkin oli puolet liikaa”.
Ilmoita asiaton viesti
”Toivoa sopii, että koneita lopulta hankitaan ainakin tuo määrä, sillä selvästi pienemmällä määrällä pelotevaikutus ja iskukyky laskisi huomattavasti. On myös muistettava, että koneita ei samaan aikaan voi 64 taivaalla lennellä…osa on aina huollettavana, korjauksessa, muussa tehtävässä kiinni tai varalla.”
Tästä on ollut professoritasolla erilaista ilmaa mutta kyllä Suomea täytyy pystyä puolustamaan koko maan alueella.
https://www.verkkouutiset.fi/jussi-niinisto-olisin…
Ilmoita asiaton viesti