Launo Haapamäki Ajankohtaisista aiheista rehellisesti, tunteella ja suomen kielellä.

Hyvinvointiin satsaamalla ja ennaltaehkäisyllä säästöjä inhimillisesti

Miten käy hyvinvointiyhteiskunnan, kun paine menojen lisäämiseen kasvaa ja tulopohja kapenee? Entistä harvempien harteille on laskeutumassa entistä suurempi vastuu. Verojen jatkuva korottaminen ei ole kestävä, oikeudenmukainen saati kannustava ratkaisu suomalaisen yhteiskunnan ylläpitämiseksi. Kuten tasavallan presidenttikin totesi tuoreimmassa uuden vuoden puheessaan, kohdistuu yhteiskuntaamme luopumisen vaadetta. Saavutettuja etuja on kyettävä tarkastelemaan uudelleen ja asioita tehtävä eri tavoin, kun kaikkeen ei enää nykymenolla ole varaa.

Useat eri hallitukset ovat pyrkineet uudistamaan raskaita rakenteita säästöjen aikaansaamiseksi ja tulevaisuutemme turvaamiseksi. Nykyisellä hallituskaudella tämä työ on korostunut kipeälläkin tavalla. Suurien rakenteiden uudistamisessa ruohonjuuritason kehittäminen herkästi unohtuu tai jää vähemmälle huomiolle. Säästöjä ei synny riittävästi vain tukipalveluja, yksiköitä, tietojärjestelmiä tai hallintoa yhdistämällä. Käytännön toimintatapoja on uudistettava todellisten ja ennen kaikkea kestävien säästöjen aikaansaamiseksi. Tulosta voidaan saada aikaiseksi myös inhimillisin keinoin.

Mistä säästöjä voisi etsiä? Esimerkiksi panostamalla ennaltaehkäisevään työhön, erityisesti heikommassa asemassa olevien hyvinvoinnin edistämiseen, tietotekniikan hyödyntämiseen sekä siirtämällä paukkuja rutiinitarkastuksista sinne, missä eniten tarvetta on, kuten koululaisten ja perheiden mielenterveysongelmien ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen tunnistamiseen. Niin kuluneelta kuin se voi kuulostaa, on lean-ajattelulle yhä tilausta ja tarvetta. Lean tarkoittaa turhien vaiheiden ja päällekkäisyyksien poistamista.


 

Suomen väestö ikääntyy ja erityisesti ikäihmisten palveluiden tarve kasvaa. Satsaamalla ikäihmisiin sekä muihin heikommassa asemassa oleviin ennakkoon ja alkuvaiheessa, säästetään yhteiskunnan resursseja kaaren loppupäässä ja turvataan palvelun tarvitsijoille mielekkäämpi sekä inhimillisempi arki.

Lisäämällä yhteiskunnan tukemien liikunta-, kulttuuri- ja hyvinvointipalvelujen tarjontaa näille kohderyhmille tuemme erilaisin virikkein heidän toimintakykyään, viihtyisyyttään ja jaksamistaan kotona mahdollisimman pitkään. Annamme heille myös keinoja ennaltaehkäistä itse monia sairauksia ja onnettomuuksia. Kyse voi olla esimerkiksi ohjatuista ja yhteisöllisisistä fysioterapiatunneista, kuntosalivuoroista, terveysluennoista tai teatterinäytöksistä. Kotihoidon osalta yksi kustannussäästöjä aikaansaava ratkaisu on lisätä tietotekniikan käyttöä kotikäyntien yhteydessä. Hoitaja voi esimerkiksi videoyhteyden kautta konsultoida lääkäriä asiakkaan hoidon tarpeesta; näin lääkärin ja hoitajan aikaa säästyy muihin tehtäviin ja asiakkaan ei välttämättä tarvitse poistua kotoaan.

Kaikkien kohdalla edellä mainitut keinot eivät tietenkään ole ratkaisu. Lisäpanostuksia tulisi kohdistaa myös tuettuun palveluasumiseen ja hoivapaikkoihin. Henkilökunnalle on turvattava riittävästi aikaa ja voimia panostaa tähän työhön. Asiakkaiden hyvinvointiin satsaaminen on aito keino säästää yhteiskunnan resursseja ja lisätä asiakkaan elämän mielekkyyttä.

Hyvinvoinnista puhuttaessa kyse ei ole vain asiakkaasta, vaan myös hoitajasta. Esimerkiksi omaishoitajien arki voi olla hyvinkin kuormittavaa ja kuukauden mittaisesta hoidosta ansaitsee tällä hetkellä veronalaisen hoitopalkkion lisäksi kolmen päivän vapaan (kunnan myönnettävissä olevia vapaaehtoisia vapaita laskematta) . Se ei ole paljon. Omaishoitajien hoitopalkkion verotusta tulisi keventää. Lisäksi intervallijaksoja tulisi kehittää lisäämällä potilaiden aktivoivaa toimintaa. Nykyisin monet omaishoitajat kokevat huolta siitä, että omaisen tila intervallijakson aikana ei parane, vaan toimintakyky heikkenee edelleen ja potilas passivoituu.

Näillä toimenpiteillä voitaisiin ehkä lisätä omaishoidon määrää, mikä on tärkeä päämäärä ja osa myös hallituksen kärkihanketta omaishoidon kehittämiseksi. Niukkenevien resurssien takia omaisten olisi tulevaisuudessa kannettava entistä enemmän kortta kekoon omaisten hoidon suhteen. Se olisi myös hoidettaville useimmiten paras ja inhimillisin ratkaisu. Tämä ei tarkoita sitä, että omaishoitajat jätettäisiin yksin. 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset