Launo Haapamäki Ajankohtaisista aiheista rehellisesti, tunteella ja suomen kielellä.

Nyt äkkiä turvallisuustalkoisiin ja maalaisjärki käyttöön

Turvallisuus ja turvattomuus ovat aiheina olleet paljon esillä viime aikoina. Syyt ovat kamalat, mutta on tärkeää, että aiheista keskustellaan. Toivottavasti nykytilanteeseen saadaan pikaista parannusta. Ainakin liikkeelle on lähdetty vauhdikkaasti ja hyvä näin. Minua tosin harmittaa tapa, jolla uudistuksia nykyisin liian usein tehdään. Ensin saatetaan olla aivan eri linjoilla ja tuomita jopa hiemankin erilaiset näkemykset, mutta kun jotakin vakavaa tarpeeksi monta kertaa tapahtuu, havahdutaan ja aletaan reagoida. “Yksittäistapauksia” on ollut jo niin paljon, että minusta on irvokasta edes käyttää termiä, vaikka kaikki eivät kauheuksia teekään. Tietyistä maista tulevien maahanmuuttajien suhteellinen osuus rikostilastoissa on suorastaan järkyttävä. Tällainen käytös turvaa etsivältä on äärettömän röyhkeää ja suomalaista tasa-arvon kulttuuria rajusti halventavaa. Juhlapuheet on pidetty ja sinisilmäisyys saa luvan loppua.

Paljon puhutaan, että Suomi tarvitsee maahanmuuttoa. Henkilökohtaisesti minulla ei ole mitään työperäistä maahanmuuttoa vastaan kun puhutaan kykenevistä, nuhteettomista, ahkerista ja lakejamme sekä kulttuuriamme kunnioittavista tekijöistä. Pitkällä tähtäimellä katsottuna voidaan kuitenkin ainakin jossain määrin kyseenalaistaa tarve maahanmuutolle ylipäätään. Työ on suuressa murroksessa, robotisaatio ja älyteknologian käyttö lisääntyy ja paljon varsinkin matalan koulutuksen työpaikkoja katoaa, vaikka uusiakin syntynee. Koneet ottavat koppia työnteosta kasvavassa määrin. No, palataanpa alkuperäiseen aiheeseen eli turvallisuuteen...

Kyse ei ole pelkästään maahanmuutosta, seksuaalirikollisuudesta tai terrorismista. Turvallisuustilanteemme ja oikeudenmukaisuus ylipäätään ovat heikentyneet selvästi. Yhä useammissa arkisissakin tilanteissa pieni pelko hiipii niskaan. Yhä useammin vanhempi saa jännittää lastensa puolesta. Harva enää erehtyy uskomaan, että Suomi olisi sellainen lintukoto kuin vielä 90-luvulla, jolloin esimerkiksi itse olin pieni poika. Toki ongelmansa oli silloinkin.

 

Juhlapuheista toimenpiteisiin

Turvallisuus on käsitteenä tietysti moniulotteinen ja subjektiivinen. En lähde pohtimaan turvallisuuden tunnetta filosofisesti, vaan pohdiskelen mieluummin toimenpiteitä, joita tarvitsemme turvallisuuden parantamiseksi. Ensinnäkin tarvitsemme “kuuluisaa” tiedustelulainsäädäntöä, jotta kykenemme seuraamaan ja ennaltaehkäisemään erityisesti vakavia rikoksia entistä tehokkaammin. Tarvitsemme uudistuksia ja kiristyksiä rangaistuskäytänteisiin varsinkin vakavampien rikosten osalta. Kovemmilla rangaistuksilla ei välttämättä vähennetä rikollisuutta, mutta signaalin on siitä huolimatta oltava selvä.

Tarvitsemme poliisin resurssien vahvistamista, jotta entistä useampi rikos kyetään selvittämään ja syylliset tuomitsemaan. Ihmisten oikeustajun, oikeudenmukaisuuden ja katkeruuden kitkemisen näkökulmasta tämä on äärimmäisen tärkeää. Reilu peli vähentää vastakkainasettelua. Tilastokeskuksen tietojen mukaan poliisi, tulli ja rajavartiolaitos selvittivät vuoden 2017 aikana kaikkiaan 644 500 rikosta ja rikkomusta. Selvitysprosentti oli 74,8, mikä oli 2,4 prosenttiyksikköä pienempi kuin 2016. Lisäksi Ylen vuoden takaisten tietojen mukaan tutkimatta jääneiden rikosten määrä on lähes kaksinkertaistunut viidessä vuodessa.'

Rikollisuutta vähentää  ainakin kiinnijäämisen pelko. Poliisin resursseja on lisättävä katunäkyvyyden vahvistamiseksi. Se rauhoittaa ja ennaltaehkäisee rikollista toimintaa. Olen selvästi huomannut näkyvyyden vähentyneen, enkä viittaa nyt nopeusvalvontaan, vaan esimerkiksi katupartiointiin. Voi vain kuvitella, mitä tilanne on oikeasti harvaan asutuilla seuduilla. Onko kaikilla päättäjillä varmasti tästä realistista käsitystä? Avun tulo hätätilanteessakin kestää aivan liian pitkään, mikä on omiaan lisäämään turvattomuutta varsinkin yksin elävien ja ikäihmisten keskuudessa. En tarkoita vain fyysistä jalkakäytävää, vaan myös lähi- ja nettipoliiseja; näkymistä esimerkiksi kouluissa, oppilaitoksissa, työpaikoilla ja internetissä.



Turvallisuutta rakennetaan yhdessä, jokaisessa kohtaamisessa

Muistamme, että turvallisuutta rakennetaan myös ehkäisemällä syrjäytymistä. Tällöin puhutaan monien eri toimijoiden välisestä yhteistyöstä. Esimerkiksi oppilaitokset, kuntien viranomaiset, Migri, TE-toimistot, seurakunnat ja yhdistykset ovat kaikki arvokkaassa roolissa, jotta syrjäytymisvaarassa oleville järjestyy apua, ohjausta, aikaa kohtaamiselle ja esimerkiksi työtä tai harrastus. Oleellista tietysti on, että henkilö on valmis ja halukas toimiin. Perusteettomaan paapomiseen rahat ovat loppuneet jo ajat sitten eikä sellaista pitäisi edes tapahtua.

Fakta on, että peiliin katsomista on myös monilla kantasuomalaisilla. Osa ulkoistaa omaa vastuutaan turhan herkästi ja saattaa samalla unohtaa, etteivät yhteiset rahat valitettavasti riitä kaikkeen. Elämä nähdään vain omasta näkövinkkelistä. En yleistä, mutta tällaistakin tapahtuu, kuten tiedätte. Siksi totean, ettei kyse ole vain siitä, mitä valtio tai viranomaiset voivat tehdä meidän turvallisuutemme eteen, vaan mitä me itsekin voimme tehdä oman, lastemme ja toisten kansalaisten turvallisuuden eteen? Omalla käytöksellämme, esimerkillä ja lasten kasvatuksella on valtava rooli siinä, millaiseksi yhteiskuntamme turvallisuustilanne pidemmällä tähtäimellä muodostuu.

Miten käyttäydymme muita kohtaan? Mitä haluamme opettaa lapsillemme? Millainen on arvomaailmamme? Miten suhtaudumme viranomaisiin ja lakeihin? Osaammeko asettua myös toisen saappaisiin? Turvallisuutta luodaan lakeja säätämällä ja viranomaisten resursseja lisäämällä, mutta myös omassa arjessamme, jokaisessa kohtaamisessa.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (7 kommenttia)

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman

"Yhä useammin vanhempi saa jännittää lastensa puolesta."

Höpsis pöpsis. Poliitikot saattavat jännittää, mutta vain äänimääräänsä huhtikuun vaaleissa. Suomi on turvallisempi maa kuin koskaan.

Nämä paljon puhutut seksuaalirikoksetkin ovat selvästi vähentyneet 1980-luvulta, jos aamun Hesaria ja siinä viitattuja lapsiuhritutkimuksia on uskominen. Väärä hälytys, jatkakaa.

Käyttäjän LaunoHaapamki kuva
Launo Haapamäki

Olen eri mieltä. Kyllä tavalliset ihmiset kahvipöydissään ovat huolestuneempia kuin koskaan. Kysehän on myös ihmisten tunteista ja peloista, ei pelkästään luvuista.

Yhä useampi vanhempi miettii, uskaltaako päästää lapsensa illalla ulos? onko turvassa? saako kulkea rauhassa?

Etenkin netissä turvattomuuden lisääntyminen korostuu.

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman

Vaikea uskoa. Minun kahvipöydissäni tälle hysterialle lähinnä nauretaan, minä asun tässä melkein moskeijan naapurissa.

Käyttäjän kosonenjuhapekka kuva
Juha-Pekka Kosonen

"Tilastokeskuksen tietojen mukaan poliisi, tulli ja rajavartiolaitos selvittivät vuoden 2017 aikana kaikkiaan 644 500 rikosta ja rikkomusta."

Kun tästä siivotaan pois liikennerikokset ja rikkomukset, niin selvitysprosentti muuttuu perin murheelliseksi.

Poliisi on nykyresursseillaan tutkinnallisissa ongelmissa välittömästi, jos rikoksesta epäiltyä ei saada istumaan poliisiauton takapenkille ns. housut kintuissa.

Käyttäjän LaunoHaapamki kuva
Launo Haapamäki

Tämä on totta valitettavan monessa tapauksessa ja voisi kuvitella, että poliisien itsensäkin oikeustajulle, työssä jaksamiselle ja jopa motivaatiolle tilanne on todella vaikea.

Käyttäjän Kirsiomp kuva

63/1999
Ulkoasiainministeriön ilmoitus Euroopan ihmisoikeussopimuksesta (Yleissopimus ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi) sellaisena kuin se on muutettuna yhdennellätoista pöytäkirjalla:

"5 artikla

Oikeus vapauteen ja turvallisuuteen

1. Jokaisella on oikeus vapauteen ja henkilökohtaiseen turvallisuuteen. Keneltäkään ei saa riistää hänen vapauttaan, paitsi seuraavissa tapauksissa ja lain määräämässä järjestyksessä:

a) henkilö vangitaan lain nojalla sen jälkeen, kun hänet on tuomittu toimivaltaisessa tuomioistuimessa;

b) henkilö pidätetään tai vangitaan lain nojalla, koska hän ei ole noudattanut tuomioistuimen laillista määräystä, tai jonkin lakimääräisen velvoitteen täyttämisen turvaamiseksi;

c) henkilö pidätetään tai hänen vapautensa riistetään lain nojalla hänen saattamisekseen toimivaltaisen oikeusviranomaisen tutkittavaksi, milloin on syytä epäillä hänen syyllistyneen rikokseen tai jos katsotaan välttämättömäksi estää häntä tekemästä rikosta tai pakenemasta teon jälkeen;

d) alaikäiseltä riistetään vapaus lain nojalla hänen kasvatuksensa valvomiseksi tai hänet pidätetään lain nojalla hänen saattamisekseen toimivaltaisen oikeusviranomaisen tutkittavaksi;

e) henkilöltä riistetään vapaus lain nojalla tartuntataudin leviämisen estämiseksi tai hänen heikon mielenterveytensä, alkoholisminsa, huumeidenkäyttönsä tai irtolaisuutensa vuoksi;

f) henkilö pidätetään tai häneltä riistetään vapaus lain nojalla, jotta estettäisiin hänen laiton maahantulonsa, tai jos on ryhdytty toimiin hänen karkottamisekseen tai luovuttamisekseen.

2. Vapaudenriiston kohteeksi joutuneelle on viipymättä ilmoitettava hänen ymmärtämällään kielellä vapaudenriiston perusteet ja häneen mahdollisesti kohdistetut syytteet.

3. Tämän artiklan 1 kappaleen c kohdan määräysten nojalla pidätetty tai vapaudenriiston kohteeksi joutunut on viipymättä tuotava tuomarin tai lain nojalla tuomiovaltaa käyttävän muun viranomaisen tutkittavaksi, ja hänellä on oikeus oikeudenkäyntiin kohtuullisen ajan kuluessa tai oikeus tulla vapautetuksi oikeusjutun ollessa vireillä. Vapaaksi laskemisen ehdoksi voidaan asettaa takeet siitä, että asianomainen saapuu oikeudenkäyntiin.

4. Jokaisella, jolta on riistetty hänen vapautensa pidättämällä tai muuten, on oikeus vaatia tuomioistuimessa, että hänen vapaudenriistonsa laillisuus tutkitaan viipymättä ja että hänet vapautetaan, mikäli toimenpide ei ole laillinen.

5. Jokaisella, joka on pidätetty tai jonka vapaus on muuten riistetty tämän artiklan määräysten vastaisesti, on täytäntöönpanokelpoinen oikeus vahingonkorvaukseen."

---

Edellisessä kerrotulla

1. Jokaisella on oikeus vapauteen ja henkilökohtaiseen turvallisuuteen. Keneltäkään ei saa riistää hänen vapauttaan, paitsi seuraavissa tapauksissa ja lain määräämässä järjestyksessä:

c) henkilö pidätetään tai hänen vapautensa riistetään lain nojalla hänen saattamisekseen toimivaltaisen oikeusviranomaisen tutkittavaksi, milloin on syytä epäillä hänen syyllistyneen rikokseen tai jos katsotaan välttämättömäksi estää häntä tekemästä rikosta tai pakenemasta teon jälkeen;

siis artikla 5 kohdan 1 c-kohdan mukaan lapsia esimerkiksi netissä tai vaikkapa lasten harrastuksissa tai koulutiellä houkutellut niin kantasuomalainen kuin ulkomaalaistaustainen henkilö voitaisiin hänen netti- tai lähisuhteissa tapahtuneen käyttäytymisensä perusteella ottaa poliisiviranomaisten puhutteluun, vangita - tai jopa karkoittaa maasta, jos hänen laiton käytöksensä vielä toistuu.

Tällainen laki tulisi saattaa kiireellisenä voimaan. Tällainen henkilö voidaan myös palauttaa kaikkiin maihin, kun hän ei ole syyllistynyt siihen vakavimpaan eli lapsenraiskaukseen.

https://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/199...

Käyttäjän LaunoHaapamki kuva
Launo Haapamäki

Erittäin hyvä ja avaava kommentti. Juuri tätä tarvittaisiin pikaisesti

Toimituksen poiminnat