Launo Haapamäki Ajankohtaisista aiheista rehellisesti, tunteella ja suomen kielellä.

HX-hankkeen toteutuminen suunnitellusti on turvallisuustyötä tärkeimmillään

  • HX-hankkeen toteutuminen suunnitellusti on turvallisuustyötä tärkeimmillään
  • HX-hankkeen toteutuminen suunnitellusti on turvallisuustyötä tärkeimmillään

HX-hanke on sen julkistamisesta lähtien herättänyt runsaasti keskustelua niin ammattisotilaiden, poliitikkojen kuin rivikansalaistenkin keskuudessa. Onhan se täysin ymmärrettävää, kun kyse on miljardien arvoisesta hankinnasta ja keskeisestä turvallisuuspoliittisesta elementistä. Maanpuolustusasiat ovat suomalaisia perinteisesti kiinnostaneet ja hyvä niin.

Negatiivinen puoli kiihkeänä käyvässä keskustelussa on se, että päätöksenteon kannalta merkittävässäkin asemassa olevat henkilöt ottavat jo kantaa esimerkiksi konevaihtoehtoihin, mikä riskeeraa vipuvoimamme tulevissa neuvotteluissa tai ovat noin vain vähentämässä hankittavien koneiden määrää taloustilanteeseen vedoten, ilman todellista asiantuntemusta. Ongelma on myös täysin virheellisten tietojen määrä julkista keskustelua kahvipöydissä, lehtien palstoilla tai eduskunnan käytävillä käytäessä.

 

Monitoimihävittäjien rooli on täysin kriittinen

Ensinnäkin HX-hankkeesta ja koneiden ominaisuuksista on turha käydä riittävän asiantuntevaa keskustelua pelkästään julkisten tietojen pohjalta. On todella paljon taktista tietoa koneiden ominaisuuksista ja strategioista, joita ei julkisuuteen kerrota. On myös syytä olettaa, että Venäjä pyrkii vaikuttamaan Suomen tulevaan valintaan disinformaatiota syöttämällä ja keskustelua hämmentämällä. Lisäksi oleellista on, että tuleva konevalinta ja koneiden määrä perustuvat puolustusvoimien tarpeisiin, ei asiasta tietämättömän politiikon tai kansalaisen tunteisiin saati “perstuntumaan.”

Täytyy muistaa, että konemäärä ei ole hihasta ravistettu, vaikka moni niin kuvitteleekin. Kyse ei myöskään ole mistään "kenraalien sotaleikistä." Määrässä huomioidaan esimerkiksi Suomen puolustusstrategia, monitoimihävittäjien tehtäväkirjo, resurssit, koneiden huoltotarpeet sekä tappioriskit. Määrällä ei voida leikitellä. Monitoimihävittäjillä on nykyisin viisi keskeistä tehtävää, joista ilmatilan hallinnan lisäksi kaksi ovat tiedustelu, tiedon analyysi ja jakaminen muille taisteluosastoille sekä operaatiokeskuksille ja muiden puolustushaarojen taisteluoperaatioiden tukeminen. Mikäli koneiden määrää pudotetaan pelkästään talouteen vedoten, se vaarantaa kriittisesti koko Suomen puolustamisen, puolustuksen uskottavuuden, taistelukestävyyden sekä viiden keskeisen tehtäväkokonaisuuden suorittamisen.

 

Tuhoisan kriisin ennaltaehkäiseminen on taloudenhoitoa

Kärjistettynä voisi melkein todeta, että jos koneita päätetään lopulta hankkia vain 40, kannattaa jättää hankkimatta kokonaan, koska nykyinen puolustuskyky joka tapauksessa menetetään, armeijamme uskottavuus rapautuu, Pohjois-Suomi joudutaan uhraamaan kriisissä välittömästi ja kustannukset ovat joka tapauksessa miljardeja. Suomen taloustilanteella ei ole siinä vaiheessa merkitystä, kun Venäjä on jo “ylittänyt punaisen viivan.” Taloudenhoitoa kun on minusta sekin, että ennaltaehkäisemme tuhoisan sodan tai kriisin syttymisen. En minäkään pidä siitä, että sellaiseen on varauduttava, mutta viisasta se on.

On totta kai tärkeää, että julkistakin keskustelua käydään. Elämmehän maailman parhaimmassa demokratiassa ja veronmaksajilla on oikeus tietää, miten heidän rahojaan käytetään. Tiedon olisi kuitenkin perustuttava näinkin merkittävässä, kansalaisten turvallisuuteen ja Suomen itsenäiseen liikkumavaraan vaikuttavassa kysymyksessä faktoihin. Omaa tietämystään voi parantaa aika paljon myös julkisin tiedoin ja siihen olen omatkin näkemykseni perustanut. Minusta Pentti Perttulan “Paras hävittäjä Suomelle” -kirja pitäisi olla “pakkolukeminen” jokaiselle kansanedustajalle. Siinä valotetaan varsin kattavasti, mutta myös tiiviisti eri konevaihtoehtojen hyviä ja huonoja puolia Suomen näkövinkkelistä. Maanpuolustusasioista pienestä pitäen kiinnostuneena olin jo ennen kirjan lukemista perehtynyt myös HX-hankintaan, mutta silti se avasi uudenlaisia näkökulmia ja oli joka tapauksessa mielenkiintoista kertausta.

 

Hyviä puolia löytyy jokaisesta, mutta ykkönen on itselleni selvä

Jokaisella ehdokkaalla on heikkouksien ohella omat hyvät puolensa; Rafale kykenee kantamaan suurimman asekuorman ja asevalikoima on vaikuttava, Typhoonin tehopainosuhde on paras ja sillä lentää niin kovaa kuin korkeallekin, Gripenissä on erinomainen elektronisen sodankäynnin varustus ja polttoainekulutus on pieni, Super Hornet puolestaan on kehitysversio nykyisestä mainiosta hävittäjästämme ja lisäksi sen Growler-versiossa on ehdokkaiden paras elektronisen sodankäynnin varustus. Oma suosikkini on kuitenkin F-35 lyhyesti perusteltuna siitä syystä, että se on ainut vaihtoehto, joka kykenee vastaamaan uskottavati ilmavoimiimme kohdistettuihin tarpeisiin vielä kymmenien vuosien päästäkin, sillä on paras kyky kerätä, käsitellä ja jakaa elintärkeää tietoa, kehitystyö on uskottavaa ja käyttäjäkunta suuri, jolloin kehityskustannukset jakaantuvat laajemmin ja elinkaarikustannukset saadaan mahdollisimman alas. Pidän suuressa arvossa myös niitä turvallisuuspoliittisia suhteita supervaltaan, joita F-35 hankinta edelleen vahvistaisi.

Julkisuudessa liikkuu vieläkin virheellisiä tietoja esimerkiksi F-35:n hinnasta ja laadusta. Sitä pidetään erittäin kalliina ja epävarmana. Näistä ajoista on menty jo pitkälle. Hinta on nykyisin alle 90 miljoonaa ja laskee edelleen. Lisäksi luotettavuus on jo hyvällä tasolla. Täytyy muistaa, että senkin kehittäminen jatkuu koko ajan ja Suomi hankkii uudet koneet vasta 2025 alkaen.

 

Suomen omat tarpeet ratkaisevat

Kyse on lopulta aina asiakkaan tarpeista ja puolustuksemme strategioista. Mitä ominaisuuksia juuri me pidämme tärkeänä ja millainen kone vastaa parhaiten geopoliittisen ympäristömme haasteisiin. Emme voi kilpailla koneiden määrällä, joten tarvitsemme edistyksellisimmän, kehityskelpoisimman ja Suomelle parhaiten räätälöidyn koneen, koska se tuottaa meille uskottavan ja ennaltaehkäisevän puolustuskyvyn. HX-hanke on turvallisuustyötä tärkeimmillään. Vahvat kompromissit vaarantavat turvallisuutemme, puolustuksemme uskottavuuden ja antavat Venäjälle lisää liikkumavaraa ja pelinappuloita koetella niin kanttiamme kuin vapauttammekin.

Suomi hankki myös nykyiset hornetit äärimmäisen haastavissa taloudellisissa olosuhteissa 90-luvulla, mutta ratkaisu on osoittautunut erinomaiseksi. Meillä on lukuisten ulkomaistenkin sotilasasiantuntijoiden mukaan yksi parhaimmista eurooppalaisista ilmavoimista. Se luo meille turvaa, vaikutusvaltaa ja vapautta. Monitoimihävittäjän rooli on nykyisin niin oleellinen ja tehtäväkirjo niin laaja, ettei tätä kyvykkyyttä voida mitenkään saavuttaa vain tutkalaitteistoin, miehittämättömillä koneilla, ilmatorjuntaa kehittämällä tai panssarivoimaan panostamalla.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

8Suosittele

8 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (35 kommenttia)

Käyttäjän pasipulkkinen kuva
Pasi Pulkkinen

Hävittäjä on hyökkääjän ase, ja toimii se myös tasavertaista vastustajaa vastaankin.

70-luvulla kehittymään lähtenyt ohjusteknologia on kuitenkin muuttanut hävittäjien roolin aivan toiseksi. Ilmasta-ilmaan, ilmasta-maahan, maasta-ilmaan ja maasta-maahan ohjuksien kehitys on muuttanut koko sodankäynnin. WWII kaltaisia ilmataisteluita ei enää ole. Ilmataisteluissa hävittäjät vastaan hävittäjät toimitaan ilmasta-ilmaan ohjuksilla jo ennen näköyhteyttä. "Dod fight" ei enää ole. Hävittäjät ovat miehitettyjä laukaisualustoja, nimenomaan hyökkääjälle, kun se suojaa maahyökkäystään.

Ensimmäisessä Irakin sodassa Irak lennätti hävittäjänsä Iraniin piiloon, koska ymmärsi ne hyödyttömiksi ylivoimaista vihollista vastaan. Jenkit olisivat lätkineet ne alas paljon ennen minkään tehtävän suoritusta. Samoin olisi Suomessa. Venäjän hyökätessä olisi ainut mahdollisuus lennättää koneet suojaan Ruotsiin. Toki Ruotsi ei antaisi niitä käyttää sieltä käsin, ettei se joutuisi konfliktiin Venäjän kanssa.

Venäjän ensimmäinen teko sodan alussa on juuri lentokenttien ja varalaskupaikkojen tuhoaminen. Salaisetkin varalaskupaikat tuhotaan sikäli kun ilmassa olevat, vielä ehjät, hävittäjät laskeutuvat niille. Suomen lentokalusto olisi tehty toimintakyvyttömäksi ennen kuin yhtään kontaktia Venäläisiin on saatu, ja tämä tapahtuu sodan ensimmäisenä tuntina. Venäjän ohjuskalusto on minuuttien lentomatkan päässä kaikista Suomen strategisista kohteista sotaolosuhteissa.

Tuossa tulevassa KUVITTEELLISESSA sodassa Venäjällä on jokin strateginen tavoite, eihän se muuten hyökkäisi. Tuo tavoite on Itämeren alueen ilmatilan hallinta ja Pohjois-Norja ja sieltä ilmatilan hallinta Jäämerelle. Lapin läpi menevälle liikenteelle emme paljoa voi, mutta Etelä-Suomen läpi menevät maahuoltoyhteydet voimme estää maasta-ilmaan ohjuskalustoa hankkimalla tai itse kehittämällä.

Venäjä haluaa Hankoniemen ja Ahvenanmaan saaristoa omalle tutka ja ohjuskalustolleen. Hankoniemeen se haluaisi maahuoltoyhteyden, ja se meidän on estettävä, ja siinä myös onnistumme ohjuksilla.

Suomen peitteinen maasto mahdollistaa toimimisen vihollisen huoltoyhteyksiä vastaan sissi-taktiikalla. Tuo taktiikka on erittäin tehokas. Siinä kulutetaan vihollista tehokkaasti pienillä resursseilla. Sissi-taktiikan esteenä on kuitenkin vihollisen ilmaherruus. Nykyaikaisessa Venäjän lentokoneissa ja helikoptereissa on käytössä lämpökamerat ym. tilannekuvaa parantavat laitteet, jotka tekevät sissien toiminnasta mahdotonta. Jotta voisimme mahdollistaa sissien toiminnan, on matalalla toimivat hävittäjät ja helikopterit pidettävä poissa toiminta-alueelta. Tämä onnistuu runsaalla lähi-ilmatorjuntaohjuskalustolla.

Yhdellä F35 hävittäjän elinkaarikustannuksen hinnalla saamme noin 15 000 stinger-ohjusta. Suurissa erissä stingerin hinta on noin 40 000 euroa (laukaisulaitteen noin 100 -200 000euroa). Murto-osalla hävittäjien hinnasta saisimme niin runsaan ohjuskaluston, että vihollinen tietää ettei se koskaan voisi luoda suojattua huoltoyhteyttä valloittamiinsa strategisiin kohteisiin. Tämä vihollisella oleva tieto on myös paras sotaa ehkäisevä yksityiskohta.

Kun vihollinen tietää puolustavan voiman olevan hajallaan eli lähes mahdotonta tuhota nopeasti, ehkäisee se hyökkäyshaluja. Jos sen sijaan hankimme keskitettyä voimaa kuten HX-hävittäjät ja laivastohankinnat, emme itse asiassa pienennä mahdollisen vihollisen hyökkäyshaluja. Keskitetty voima on helppo tuhota nopeasti, minuuteissa. Venäjän kyvyt tuhota Suomen kaltaisen maan keskitetty voima tappioitta on erinomainen. Hajautetun voiman tuhoamiseen Venäjä sen sijaan ei kykene, kuin suurin omin tappioin. Venäjä ei ole Neuvostoliitto. Venäjän maavoimat, joita tarvittaisiin hajautetun voiman tuhoamiseen, ovat varjo NL aikaisista voimista.

Tämä on se skenaario johon meidän pitää valmistautua. Hajautettu voima, puolueettomuus, hyvät suhteet ja diplomatia. Se on rauhan tae.

http://pasipulkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/2496...

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Jos HX-hävittäjä hanke on näin merkittävä niin, miksi tarvitaan tulevaisuudessa nykyistä laajaa asevelvollisuutta? Eikö noiden 60 hankittavan HX-hävittäjän pelote riitä?

Kylmänsodan aikaan Suomella oli alueellinen puolustusjärjestelmä (suurine maavoimineen), joka toimi pelotteena silloiselle Neuvostoliitolle.

Nyt sen tilalle ollaan luomassa monitoimihävittäjäpelotetta, jolloin maavoimien merkitys suurine reserveineen välttämättä vähenee tulevaisuudessa.

Toisaalta kallis HX-hävittäjä hanke tulee nielemään paljon resursseja, mikä vähentää mahdollisuuksia varustaa nykyisen suuruiset maavoimat riittävällä tavalla. Näin on käynyt myös Ruotsissa JAS-hävittäjien hankintojen myötä.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala

Pertti, miksiköhän Ruotsi on palauttamassa ainakin osittaista asevelvollisuutta

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Ruotsi ei saanut värvättyä tarpeellista määrää henkilöstöä, jolloin palattiin osittaiseen asevelvollisuuteen, jossa palvelukseen halukkaista valitaan ne, jotka pääsevät asevelvollisiksi. Kyse ei ollut maavoimien määrällisestä tuntuvasta vahvuuden kasvattamisesta. Ruotsilla on ne kaksi sodan aikaista prikaatia niin kuin ennenkin.

Pakkoon turvaudutaan silloin, kun kelvollisia halukkaita ei muuten löydy.

Suomi saattaa hyvinkin päätyä vastaavaan järjestelyyn 2030-luvulla, kun HX-hävittäjien kustannustason vaikutukset alkavat todentua.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala Vastaus kommenttiin #4

Tulevaisuutta on tunnetusti vaikeaa ennustaa, mutta Suomen vain osittaiseen asevelvollisuuteen en usko.

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen Vastaus kommenttiin #5

En minäkään usko, että Suomi kopioisi Ruotsin järjestelmän suoraan. Kuitenkin 2030-luvun haasteet joudutaan ratkaisemaan tavalla taikka toisella.

Käyttäjän marttiakauppala kuva
Martti Kauppala

Kylmä Totuus, Holodnaja Pravda.
Kun Neuvostoliitto hajosi, Venäjä muodostui sen raunioille ei asevoimiin ollut rahaa. Vasta Putinin ensimmäisen ja toisen presidenttikauden 2000-2008 aikana ja niiden jälkeen on rahaa löytynyt. Asevarustelu kiihtyi kun kolmas kausi alkoi 2012. Neljäs ohjusten uusi aikakausi alkoi 2018.

Venäjän asevoimien uudistaminen alkoi 2012. Tavoite uudistukselle asetettiin vuoteen 2020 mutta se ei tule onnistumaan. Näyttää siltä että tavoite saavutettaisiin vuoteen 2027-2030 mennessä. Syitä on monia joista merkittävin on raha ja kaluston tekninen uudistaminen. Vain ohjusaselaji on tällä hetkellä aikataulussa. Ilma- ja merivoimien osalta tavoite on noin 50-60 % saavutettu, sen sijaan maavoimien kaluston osalta tässäkään ei ole onnistuttu. Varusmieskoulutuksessa on suuria haasteita jotka heijastuvat suoraan reservin toimintakykyyn.

Tavoitteena on miljoonan miehen varsinainen sodanajan joukko ja kahden miljoonan koulutetun reservin kokonaisuus. Varsinaisen sodanajan joukon rungon muodostaisi 85% ammattiarmeija joka koostuisi upseereista ja sopimussotilaista. Lopun täydentäisivät varusmiehet ja reservissä olevat nopeantoiminnan yksiköt. Operatiivinen toimintakyky näillä joukoilla pitäisi saavuttaa 50% kolmessa päivässä, siis 72 tunnissa. Viikossa toimintakyvyn pitäisi olla 75% ja täysi valmius kolmessa viikossa.

Venäjän asevoimien uudistamisen lähtökohtana oli muutos entisestä jäykästä divisioonatason kokoonpanosta siirrytään länsimaissakin käytettyyn prikaatiorganisaatioon. Moottoroitu jalkaväkiprikaati on perusyksikkö. Sen tärkein henkilöstö jakautuu upseereihin, sopimussotilaisiin, reservin nopeantoiminnan yksiköihin ja varusmiehiin, tavoitteena on 85 % ammattiarmeija. Tämä perusyksikkö saadaan rauhanajan tilanteessa operatiivisesti valmiuskuntoon 75% viikossa, sotilasläänin sisäisin siiroin ilman liikekannallepanoa. Aika on sotilaallisen toiminnan korttipakan jokeri.

Perusyksikön moottoroidun jalkaväkiprikaatin kalusto ja organisaatio suppeasti. Henkilöstön vahvuus on 4200-4300 henkilöä. Moottoroituun jalkaväkiprikaatiin kuuluu panssaripataljoona, kolme taistelupanssarivaunukomppaniaa yhteensä 41 taisteluvaunua. Kolme moottoroitua jalkaväkipataljoonaa, 120 kpl rynnäkköpanssarivaunuja ja kranaatinheitin komppania. Tykistörykmentti johon kuuluu 36 kpl panssarihaupitsia, raketinheittimiä18 kpl, kranaatinheittimiä 24 kpl ja 24 kpl panssarintorjuntaohjusvaunuja. Ilmatorjuntaohjusrykmentti johon kuuluu 18 kpl ilmatorjuntaohjusvaunuja, ilmatorjuntapanssarivaunuja 6 kpl ja lähi-ilmatorjuntaohjuksia 36 kpl. Näiden lisäksi pioneeripataljoona, viestipataljoona ja tuki-ja huoltojoukot. Tela-ajoneuvojen lisäksi 200 kpl panssaroitua pyöräajoneuvoa ja 450 muuta pyöräajoneuvoa.

Taskulaskimen kertomaa. Kun kuuden venäläisen moottoroidun jalkaväkiprikaatin kalusto lasketaan yhteen, mennään Suomen koko sodanajan reservinkin käytössä olevan panssaroidun kaluston määrän yli niin että heilahtaa.

Käyttäjän PerttiRampanen kuva
Pertti Rampanen

Mikä oli pansarivaunujen suhde talvisodassa ja jatkosodassa? Eivät ajelleet Helsinkiin "että heilahti". Eivätkä ajele nytkään. Toki tuhoa saavat paljon aikaiseksi ohjuksillaan ja panssareillaan.

Mutta kyllä se itänaapurinkin kalusto hajalle saadaan. Ja vielä varmemmin kun otetaan selkänojaa Natosta. Emme mekään nyt taistele panssareita vastaan haloilla. Ja reservi huomioiden armeijamme miesmäärä on melkoinen.

Eivätköhän nuo uudet hyppypanokset pysty myös venäläissolttuihin ja kuljetuskalustoon?

Vaikka kaluston määrää on venäläisillä paljon paperilla, niin taisteluolosuhteissa on vähintäänkin 1/3 vehkeistä aina huollossa tai korjauksessa, ja tuhotut päälle.
Kuinka suuri osa venäläiskalustosta on lopultakaan nykyaikaista?

On se kumma jos tämänkaltainen Martti Kauppalan peloittelu ei saa suomalaisten Nato-kantaa miksikään muuttumaan?? Ilman taskulaskinta.

Käyttäjän marttiakauppala kuva
Martti Kauppala

”Setä Samulilla” on murheita. Alun perin F-35A/B/C mallien piti korvata yhteensä 13 eri konetyypin käyttö. ”Luotettavan rynnäkköhävittäjän A-10:n poistamista käytöstä on päätetty lykätä ja jatkaa sen käyttöä. Boeingin mukaan uusilla varaosasiivillä käyttöikää saadaan jatkettua vuoteen 2040 asti”. ”Pahkasika” maavoimien huippuluotettava yli 40 vuotta vanha työkalu. Edes tähän haasteeseen ei F-35 ole kyennyt vastaamaan. https://fi.wikipedia.org/wiki/Fairchild_Republic_A...

Vuodesta 2011 alkaen on Lockheed Martin pystynyt toimittamaan vain yhteensä 358 konetta F-35A/B/C ja nämäkin toimitukset ovat olleet myöhässä. Kun Lockheed Martin ja F-35A/B/C mallisto ei pysty lunastamaan lupauksia ja korjaamaan jo valmistuneissa koneissa olevia virheitä, hälytetään Boeing apuun. Koska sovittuja toimituksia ei ole noudatettu joutui USAF vaikeuksiin. Boeing toimittaa vuosina 2020- 2023, 78 Super Hornettia yhdysvaltain laivastolle. Ja ryhtyy kiireesti päivittämään vuoden 2005 jälkeen toimitettuja 450 kpl Super Hornetteja uudempaan versioon.

Ei tämäkään takaisku riitä. Koska ”Häive Haaveet” eivät kykene kantamaan riittävästi aseistusta, menettämättä ”Häive Haave” ominaisuuttaan haetaan suunnittelupöydälle yli 30 vuotta vanha Boeing F-15 X versio apuun.
F-35A/B/C kaaoksen vuoksi Boeing suunnittelee seuraajaa F-15-hävittäjälle.

https://www.tekniikkatalous.fi/tekniikka/boeing-su...

https://www.bloomberg.com/news/articles/2019-03-18...

Saksan piti tilata F-35A koneita 90 kpl, Turkin 100 kpl, Italian 130 kpl jne.

Tilaajalta alkaa ”Käämit Kärytä” https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000005539843.html

Turkki ja Venäläiset hävittäjät. https://www.verkkouutiset.fi/jos-turkki-ei-saa-ame...

Italian F-35 case. https://www.talouselama.fi/uutiset/italian-f-35-ha...

Kansallinen ylpeys vai katastrofi. https://nationalinterest.org/blog/the-buzz/the-f-3...

Käyttäjän PerttiRampanen kuva
Pertti Rampanen

Eikö venäläisillä ole vastaavia murheita?!!
Riittääkö heillä raha, vai ovatko varustelemassa maataan taas konkurssiin?
USA:lla ei ole varmaankaan samalla tavalla rahan puutetta tässä asevarusteluasiassa.

Eikö meillä ole valittavana muitakin hävittäjiä kuin amerikkalaisia jos niitä ei saa kelvollisena tai aikataulussa?

Eiköhän USA:lla ole kuitenkin enmmän aivan hyvää lentokalustoa kuin Venäjällä?
Nato-mailla yhteensä varmasti!

Käyttäjän marttiakauppala kuva
Martti Kauppala

Kylmä Totuus , Holodnaja Pravda
Venäjän asevoimista 3/5 on sijoitettu Läntisen sotilaspiirin alueelle. Sen luoteisrajalla sijaitsee Suomi. Vastuualue alkaa Pohjoiselta jäämereltä Muurmanskin Kuolan niemimaan alueelta päättyen Mustallemerelle.
Rauhanajan organisaatiossa on koko läntisessä sotilaspiirissä yli 40 erillistä rykmenttiä tai pataljoonaa. Tärkeimpinä joukkoina ovat 12 moottoroitua jalkaväkiyhtymää, kaksi panssariprikaatia, viisi tykistöprikaatia, neljä tykistöohjusprikaatia, yksi raketinheitinprikaati, seitsemän ilmapuolustusprikaatia sekä yksi pioneeriprikaati ja yksi pioneerirykmentti.

Läntisen sotilaspiirin alueella rauhanajan maavoimien sotilaallinen potentiaali on huomattavan vahva. Sotilaspiirin alueelle on muodostettu kolme suurta armeijan yksikköä. Kuudes yleisjoukkojen armeija, on sijoitettuna entisen Leningradin sotilaspiirin alueelle ja sen esikunta sijaitsee Karjalan Kannaksella, Agalotovossa. Yleisjoukkojen toinen Kaartinarmeija ja sen esikunta toimii Mulinoissa, Moskovan itäpuolella. Vuoden 2015 aikana muodostettiin Moskovan alueelle myös ensimmäinen Kaartin panssariarmeija.

Venäjä saa pelkästään läntisen sotilaspiirinsä alueelta kolmessa viikossa 100000-150000 miehen ja kaluston Suomen rajalle, ilman liikekannallepanoa ja reserviään. Sisäiset siirrot riittävät. Muodollisesti vaikka Muurmanskin Kuolan niemimaan ja entisen Leningradin sotilaspiirin yhteisharjoituksessa, Zapad / Tnestr 2019, karjalan korpien alueella. Näillä voimilla ei Suomea miehitetä, mutta rajatut strategisesti tärkeiden alueiden haltuunotot kyllä onnistuisivat. https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005986953.html

Suomessa liikekannallepano ja reserviin pohjautuvan puolustusarmeija kokoaminen vaatii vähintäänkin kuukauden. Tämän ajan puolustus pitäisi hoitaa nykyisin käytössä olevien rauhanajan alle 40000 henkilön voimin. Aika on kriisitilanteessa korttipakan jokeri.

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen Vastaus kommenttiin #13

"Suomessa liikekannallepano ja reserviin pohjautuvan puolustusarmeija kokoaminen vaatii vähintäänkin kuukauden. Tämän ajan puolustus pitäisi hoitaa nykyisin käytössä olevien rauhanajan alle 40000 henkilön voimin. Aika on kriisitilanteessa korttipakan jokeri."

Toisaalta Hornettien risteilyohjukset tasoittavat tuota aikatekijää antaen reserviläisarmeijalle aikaa järjestäytyä.

Käyttäjän PerttiRampanen kuva
Pertti Rampanen Vastaus kommenttiin #13
Käyttäjän marttiakauppala kuva
Martti Kauppala

Kun avoimia tietolähteitä käytetään vertailujen tekemiseen näyttää ”Häivehaaveet” koomisilta. F-35A hävittäjän hinta on 85-90 miljoonaa euroa. Käyttöaika 8000 tuntia. Käyttötunnin hinta 45000 euroa. Kun käyttöajaksi kaavaillaan 30 vuotta, yhdellä koneella saa lentää noin 260 tuntia vuodessa. Mitä lysti sitten maksaa? Yhden F-35A käyttötuntien hinnaksi 30 vuodessa tulee 360 miljoonaa euroa.
Jas Gripen-39E mallin hinta on noin 50 miljoonaa euroa, käyttötunnin hinta 15000 euroa ja käyttöikä 10000 tuntia. Taskulaskimen kertomaa, 30 vuodessa ”Jassikalla” lentäminen maksaa 120 miljoonaa. Siis kolmasosan F-35A kuluista. Polttoainetta ”Häive Haave” kuluttaa 30% enemmän kuin ”Jassikka” joka kykenee kantamaa lähes kaksinkertaisen aseistuksen kuin ”Häivä Haave”.

HX-hankeen hinta-arvio 7-10 miljardia. Tarvitaan 64 konetta 30 vuodeksi. ”HäiveHaaveet” maksaisivat 5,440 miljardia plus 8000 käyttötunnit päälle yhteensä 5,800 miljardia euroa.
”Jassikoilla” sama laskelma, koneet 3,200 miljardia plus 8000 käyttötuntia yhteensä 3,320 miljardia. Suomelle täysin tarpeettomalle F-35A ”Häivehypetykselle” tulee hintaa 2,120 miljardia euroa? Pelkällä hankintahinnan erolla saisi yli 40 ”Jassikkaa” lisää jos tarvetta olisi?

F-35 Japanin ”Häive Haave” katosi jo harjoituksissakin tutkasta. www.hs.fi/kotimaa/art-2000006066925.html

”Jassikalle” riittää "Korpikentällä" laskuun ja nousuun 800 m, neljä mekaanikkoa tarkastaa, aseistaa ja tankkaa koneen 15 min. "Häive Haave" vaatii yli 2.5 km laskuun ja nousuun ja erillisen huoltoryhmän joka lennon jälkeen varmistamaa ja paikkaamaan "Häive Aaveiden" näkymättömyyden.

Mitä tarkoittaa termi elinkaarikustannus kun kyseessä on HX-hanke ja monitoimihävittäjät?

Paikatakseen omaa talouttaan sekä säästääkseen yhdysvaltain veronmaksajien rahoja, yhdysvaltalaiset asevalmistajat Lockheed Martin ja F-35 Lightning II, sekä Boeing ja F/A-18 Super Hornet pyrkivät myymään Suomelle tarpeisiimme nähden ylihintaisia tai jo valmiiksi vanhentuneita tuotteitaan. ”Busines is Busines” monitoimihävittäjissäkin.

Käyttäjän jperttula kuva
Juhani Perttu

Sosialistihallituksessa saattaa olla se hyvä puoli, että se antaa ostoluvan vain Gripenille.

Käyttäjän PerttiRampanen kuva
Pertti Rampanen

"Maanpuolustusasiat ovat perinteisesti suomalaisia kiinnostaneet."

Eivät ainakaan tänä päivänä laitavasemmistoa! Puolustusmäärärahat sijoitettakoon kehitysyhteistyöhön, ilmastonmuutoksen torjuntaan ja maahanmuuton edistämiseen on heidän agendallaan.

Kyllä suomalaispilotit saavat 60-70 hävittäjällä, olivat valittavista mikä hyvänsä merkki ja malli, paljon aikaiseksi, jos ovat samaa kaliiperia kuin hävittäjälentäjämme talvi- ja jatkosodissa.
Jatkosodassa yhdessä päivässä kahdella laivueella 51 pudotusta ilman ainoatakaan menetettyä omaa konetta!?
Ja luutnantti Jorma Sarvannon maailmanennätys talvisodassa: kuusi pudotusta neljässä minuutissa!?

Käyttäjän LaunoHaapamki kuva
Launo Haapamäki

Kiitos kaikille kommentoijille! Hedelmällistä, syvällistä ja mielenkiintoista keskustelua. Tartun aikataulusyistä vain muutamaan asiaan:

Venäjän materiaali- ja miesmääristä puhuttaessa on syytä muistaa, että maa on yli 17 miljoonaa neliökilometriä laaja ja suurin osa armeijasta on asetettava esim. kiinan ja Nato-maiden vastaisille rajoille. Aseellinen voima Suomea vastaan on tällöin aivan eri luokkaa kuin tilastot osoittavat. On myös selvää, että meidän on oltava parempia taktikoimaan ja hyödyntämään vahvuuksiamme. Meillä on oltava edistynyttä teknologiaa käytettävissämme.

On myös selvää, että tulevien monitoimihävittäjien on kyettävä operoimaan myös maantietukikohdista, joita Suomessa on runsaasti ja niitä saadaan muutamissa tunneissa lisää. Ei Venäjä kykene iskemään kaikkiin, vaikka ohjuksia olisi loputtomasti ja Suomen ilmatorjunta unessa.

Suomen puolustushaaroja kehitetään sykleissä ja jokaisesta on pidettävä hyvä huoli,koska tarvitsemme kaikkia ja kaikkien sujuvaa yhteistoimintaa, jota kyvykäs monitoimihävittäjä pystyy täydentämään keskeisellä tavalla. Esim. Maavoimien hyppypanokset, Leopard 2 A 6:t ja K9 Thunder panssarihaupitsit ovat tärkeitä lisiä maavoimien suorituskyvylle.

F-35:lla on ollut lastentauteja, mikä on hyvin tavallista uusille hävittäjille tällaisessa vaiheessa. Lisäksi koneen tekoäly- ja sensoritekniikkaa on niin paljon, etten ihmettele haasteita lainkaan. Tilanne paranee koko ajan ja kone on jo varsin luotettava. Ylivoimaiset tilausmäärät kertovat omaa viestiään. Vanhoja nelos-sukupolven koneita ei kyetä loputtomiin kustannustehokkaasti päivittämään.

Käyttäjän marttiakauppala kuva
Martti Kauppala

Kuka on virkaatekevä Yhdysvaltain puolustusministeri? Patrick Shanahan.
Ennen uraansa valtionhallinnossa hän työskenteli Boeingilla. Kun 54-vuotias Shanahan nimitettiin varapuolustusministeriksi, hänellä ei ollut sotilaallista tai poliittista kokemusta. Hän oli kuitenkin tutustunut asevoimien kalustohankintoihin myyjän ominaisuudessa.

Yhdysvaltain laivaston ilmavoimat ostaa 78 kpl uutta kolmannen valmistuserän F/A-18 Super Hornettia. Samalla Boeing aloittaa nykyisten, vuoden 2005 jälkeen valmistettujen 450 jo käytössä olevan toisen valmistuserän Super Hornettien päivittämisen kolmannen valmistuserän mukaisiksi 2020-luvun alussa. Toimitukset ajoittuvat vuosille 2020-2023. Super Horneteille tulee siis keskeinen rooli Yhdysvaltain laivaston ilmavoimien nykyaikaistamisessa. Tämä uusi sopimus hyödyttää USA:n laivastoa ja Boeingia. Sopimus merkitsee myös säästöjä amerikkalaisille veronmaksajille ja USA:n laivastolle. Virkamiehet arvioivat monivuotisen mallin säästävän vähintään 395 miljoonaa dollaria tähän sopimukseen, jonka arvo on noin 4 miljardia dollaria, ilman aseistusta ym.

”Sopimus auttaa Yhdysvaltain laivastoa ratkaisemaan osan sen haasteista. Samalla parantaa osaltaan laivaston ilmavoimien valmiutta”. Näin sanoo Dan Gillian, Super Hornet F/A-18 ja EA-18G-ohjelmien varatoimitusjohtaja Boeingilta. Patrick Shanahanin entinen pomo ja työtoveri. https://fi.wikipedia.org/wiki/Patrick_Shanahan

Näkyykö valoa näkyisi tunnelin päässä? https://foxtrotalpha.jalopnik.com/were-stuck-with-...

F-35-A ”Häive Haaveen” ensilento 15 joulukuuta 2006 eikä se ole vieläkään ole valmis. Aika on suhteellinen käsitys, totesi A.Einstein jo vuonna 1915 suppeassa suhteellisuusteoriassaan.

Samanlaisesta ”Häive Aaveesta” haaveillaan myös Moskovassa, taitaa aika ja rahat vaan loppua kesken. https://thediplomat.com/2019/02/russia-to-receive-...

Venäläinen ”Häive Drooni” onneksi traktorin hinauksessa. https://tekniikanmaailma.fi/vuotokuvissa-nakyy-ehk...

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

Kiitos erinomaisesta ja informatiivisesta blogista!

Mitä tiedon saantiin HX-hankkeesta tulee, sitä on tarjolla jokaiselle kiinnostuneelle myös ilmaiseksi ja ehdokkaiden suhteen puolueettomasti mm. Puolustusministeriön ja Ilmavoimien verkkosivuilta:

https://www.defmin.fi/hx

https://ilmavoimat.fi/artikkeli/-/asset_publisher/...

Kaikille yllä kirjoitetuista sotilaallisista näkökohdista huolestuneille lienee helpottavaa tietää, että Suomen maanpuolustukselle parhaan ehdokkaan valitsevat maamme parhaat alan asiantuntijat työuran tuomalla kokemuksella ja tietämyksellä, sekä syvällisellä perehtymisellä maailman parhaisiin tällä hetkellä ostettavissa oleviin monitoimihävittäjiin, myös suomalaisten lentäjien toteuttaman koelento-ohjelman ja valmistajien jatkokehityssuunnitelmien pohjalta. Valintaprosessista ks. erityisesti jälkimmäinen linkki yllä.

Tuossa harkinnassa otetaan takuulla huomioon Suomen maanpuolustuksen kokonaisuus kaikkine puolustushaaroineen, ja lisäksi paljon muutakin. Kyse on keinovalikoimasta turvata maamme eläminen rauhan tilassa vastakin ja paras lopputulos siltä varalta, jos siinä epäonnistuttaisiin meistä riippumattomista syistä – eikä tätä keinoa voida korvata millään toisella.

Päätöksen toki lopulta tekevät v. 2021 parhaillaan muodostettavana olevan hallituksen poliitikot ja juuri valitsemamme eduskunta.

Käyttäjän LaunoHaapamki kuva
Launo Haapamäki

Kiitos Hannu! Näinhän se on. Asiantuntijat valmistelevat päätöksen huolellisesti. Henkilökohtaisesti olen melko huolestunut todennäköisestä hallituskokoonpanosta, jossa Vihreillä, Vasemmistolla ja tietenkin myös SDP:llä on merkittävää painoarvoa. Kaikki nämä puolueet ovat suhtautuneet hankkeeseen epäilevästi, vailla kunnon tietopohjaa...Toivottavasti huoleni osoittautuisi turhaksi ja oikea päätös tehdään laadukkaan valmistelun pohjalta.

Tietenkin viime aikaisten tietojen valossa myös täysin toisenlainen hallituskokoonpano voi lopulta tulla kyseeseen.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

Ei sotilaalliselta kannalta Suomelle toiseksi tai kolmanneksi parhaita koneita, kiitos!

Käyttäjän Lumedemokratia kuva
Esa Heikkinen

Sotilaalliselta kannalta katsottuna turhimmat koneet ovat ne jotka seisovat varaosien puutteen takia. Linkkaamassani kirjoituksessa avaan asiaa.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen Vastaus kommenttiin #21

Tuollaiset riskit huomioidaan itsestään selvästi HX-projektin suunnitelmassa minkä tahansa valmistajamaan osalta, jos ne ovat todellisia – sekin ilmenee HX-projektiin liittyvistä linkeistä (# 15.). Ne liittyvät kysymyksiin huoltovarmuudesta sekä turvallisuus- ja puolustuspoliittisista vaikutuksista.

Käyttäjän Lumedemokratia kuva
Esa Heikkinen Vastaus kommenttiin #22

Huoltovarmuus ja kotimaisen teollisuuden osallistuminen hankinnassa lähtee siitä että itse koneiden ja laitteiden toimittaja ei missään vaiheessa katkaise varaosahuoltoa vaan suunnittelee myös korvaavaa huoltoa ja alihankintaa yhdessä ostajamaan kanssa.

Hyvä näin. Mutta tämä kaikin puolin hyväksyttävä itsestäänselvyys ei poista sitä tosiseikkaa että mikäli, kuten linkkaamassani kirjoituksesani visioin, USA päättää jostakin syystä sanktioida suomalaisen valtionyhtiön saattaa pakotteet koskea myös yhtiön omistajia. Näin USA:n sanktioelimet BIS ja OFAC toimivat.

Hankkimalla koneet USA:sta olisi valtiomme täysin USA:n talutusnuorassa - emme voisi ostaa muuta puolustuskalustoa sieltä mistä haluaisimme kysymättä ensin USA:n lupaa hankinnallemme kuten Turkin tapauksesta käy ilmi.

Vaikka tuntuu siltä ettei ko. ongelmat koske Suomea en silti vähättelisi riskiä.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen Vastaus kommenttiin #23

En epäile, etteikö HX-projektissa osata arvioida myös USA:n sanktioelinten toimintaa ja siitä johtuvia mahdollisia riskejä Suomelle.

Turkin tapaus ei ole mitenkään vertailukelpoinen Suomen kanssa, koska

1) Erdogan on osoittautunut epävakaaksi yhteistyökumppaniksi ja tekee poukkoilevaa turvallisuuspolitiikkaa NATO:n jäsenyyden periaatteiden vastaisesti.

2) Sitomalla Turkin Venäjän asiakkaaksi ilmapuolustusjärjestelmänsä hankinnassa Erdogan pistää oman maansa Venäjän talutusnuoraan. Sillä järjestelmällä ei ole käyttöarvoa ilman Venäjän myötävaikutusta.

Erityisesti, juuri nuo Venäjän myymät it-järjestelmät ovat Venäjän voimapolitiikan valossa kaikkein vakavin uhka kaikille Yhdysvaltain valmistamille sotilaslentokoneille. Niin kertakaikkista virhettä ei tee yksikään sotilaslentokoneiden valmistajamaa, että se antaisi valmistamaansa kalustoa ehdoin tahdoin testattavaksi potentiaalisesti vihamielisessä käytössä olevan järjestelmän sensoreille. Jos niin pääsee käymään Turkissa, kaikki havainnot voidaan siirtää Venäjälle tiedoksi vilauksessa.

Myös kaikki itse F-35 kalustoa koskeva käyttäjän materiaali voi siirtyä Venäjän käyttöön (ja mm. sen oman sotilaallisen kehitystyön tueksi) saman tien, jos Erdogan poliittisen oikkunsa ajamana niin keksii päättää.

Nämä riskit tietovuotojen aiheuttamasta peruuttamattomasta vahingosta kaikille F-35:n käyttäjille koko maailmassa Yhdysvallat voi välttää vain niin kauan, kuin se ei lainkaan toimita Turkille F-35 -kalustoa eikä siihen liittyvää materiaalia, tai kunnes se voi perustellusti luottaa Turkkiin yhteistyökumppaninaan uusimman teknologian käytössä.

Suomen osalta USA:lla ja muilla NATO-mailla ei koskaan ole ollut tietovuotoriskejä – eihän meille muuten olisi myyty esim. JASSM -ohjusta tai Yhdysvaltain kongressi antanut lupaa F/A-18 Super Hornetin Growler-version myynnille.

Käyttäjän Lumedemokratia kuva
Esa Heikkinen Vastaus kommenttiin #25

Kuten sanoin vähäinen ulkopoliittinen liikkumavaramme katoaa, yhteistyö Saksan kanssa saattaa kärsiä ja muun puolustuskaluston hankintaan tulee rajoituksia jos ostetaan amerikkalaisia koneita.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen Vastaus kommenttiin #26

Sama pätee silloin kaikkiin muihinkin HX-ehdokkaisiin, koska amerikkalaisen teknologian osuus niissä kaikissa on merkittävä ja mm. JASSM-ohjuksen integrointi muiden valmistajamaiden koneisiin ei onnistune ilman yhteistyötä USA:n kanssa.

Miten yhteistyö Saksan kanssa saattaa HX-hankkeen lopputuloksesta kärsiä?

Käyttäjän Lumedemokratia kuva
Esa Heikkinen Vastaus kommenttiin #27

Lentokelpoisuus ja huolto jatkuisi kuitenkin muiden valmistajien koneilla pitempään.
Linkkaamastani kirjoituksesta selviää Nordstream/Uniper/Fortum -ongelma.

Käyttäjän marttiakauppala kuva
Martti Kauppala

Kun avoimia tietolähteitä käytetään vertailujen tekemiseen näyttää ”Häivehaaveet” koomisilta. HX-hankkeen monitoimihävittäjien käyttöajaksi kaavaillaan 30 vuotta, yhdellä koneella saa lentää noin 260 tuntia vuodessa kun käyttötunnit ajetaan loppuun.

Mitä lysti sitten maksaa? Entä polttoainekulut 30 vuodessa? Taskulaskimen kertomaa.

F-35A hävittäjän hinta noin 90 miljoonaa euroa. Käyttötunnin hinta 45000 euroa. Fergun lentotuntien hinnaksi 30 vuodessa tulee 360 miljoonaa euroa. Fergu kuluttaa ”löpöä” 9710 kg/h x 8000 h = 77.68 milj. kg 30 vuodessa. Fergulla lentäminen maksaa 360 miljoonaa euroa + polttoainekulut (1 euro/kg) = 437.68 miljoonaa euroa 30 vuodessa.

Jas Gripen-39E/F hinta noin 50 miljoonaa euroa. Käyttötunnin hinta 15000 euroa. Jassikalla lentäminen maksaa 120 miljoonaa 30 vuodessa. Jassikka kuluttaa ”löpöä” 4855 kg/h x 8000 h = 38.84 milj. kg 30 vuodessa. Lentäminen Jassikalla maksaa 120 miljoonaa euroa + polttoainekulut (1 euro/kg) = 158.84 miljoonaa euroa 30 vuodessa.

Pelkästään juoksevien kulujen erotus 30 vuodessa, ilman huoltokustannuksia, Fergu 437,68 – Jassikka 158,84 = 278,84 miljoonaa euroa. Erotuksella saisi viisi Jassikkaa lisää jos tarvetta olisi.

Juoksevat kulut maksetaan vuotuisista puolustusmäärärahoista myös ilmavoimien osalta.

Mitä tarkoittaa termi elinkaarikustannus kun kyseessä on HX-hanke ja monitoimihävittäjät?

Jassikan huippunopeus 2450 km/h ja kiitotietä tarvitaan 700 metriä, toimintasäde ilmasta –maahan tehtävässä 1500 km, mukaan mahtuu aina 6 ohjusta ja 4 pommia.

Fergun huippunopeus 1960 km/h ja kiitotietä tarvitaan vähintään 2.5 km, toimintasäde ilmasta- maahan tehtävässä 1200 km, mukaan mahtuu vain 4 ohjusta tai pommia muuten ”Häiveilyt” häviää.

Kun avoimia tietolähteitä käytetään vertailujen tekemiseen näyttää Lockheed Martin F-35 Lightning II ”Häive Haaveet” koomisilta ja ”Häiveily”, ominaisuus jota Suomi ei tarvitse, on pirun kallista leikkiä.

Käyttäjän LaunoHaapamki kuva
Launo Haapamäki

Ihan asiallista pohdintaa. Monitoimihävittäjän hankinta on kuitenkin niin tarkkaa puuhaa, ettei kerta kaikkiaan ole varaa valita Suomelle sitä toiseksi parasta vaihtoehtoa. Pelkkä laskutoimitus kuluista ei riitä. Olisi mielenkiintoista päästä syventymään kaikkiin niihin strategioihin ja skenaarioihin, joita hankintaa valmistelevat pyörittelevät vertailuja tehdessään.

Edistyksellisempi kone tunnistaa heikompitasoisen koneen ja tuhoaa sen jo ennen kuin jälkimmäinen on ehtinyt noteerata mitään. Tällöin ei ole merkitystä sillä, vaikka polttoainekuluissa vähän säästettäisiinkin.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

Pitäisikö kovastikin nuukailla hinnasta silloin, kun pelissä on kansan saaminen elää rauhan aikaa tai selviäminen hengissä sodasta? Miten laskennassa tulisi huomioida tuhoutuva infrastruktuurimme ja vähintään tuhansissa laskettavat henkilötappiot, jos ilmapuolustuksemme teho jätetään tietoisesti vajaaksi nuukailun nimissä?

Monitoimihävittäjän suorituskykyä ei korvaa mikään muu, jos Suomi joskus joutuu puolustautuakseen käymään nykyaikaista sotaa. Määrät ovat rajallisia, laatu merkitsee sitäkin enemmän.

Entäs, jos antaisimme aivan oikeiden asiantuntijoiden määrittää tarpeet, suorittaa vertailut ja arvioida kustannustehokkuudet?

Käyttäjän marttiakauppala kuva
Martti Kauppala

Fergun huippunopeus 1960 km/h, suurin nopeus ilman jälkipoltinta 1163 km/h. Kiitotietä tarvitaan vähintään 2.4 km, toimintasäde ilmasta- maahan tehtävässä 1200 km. Mukaan mahtuu vain kaksi noin 450 kiloa painavaa ilmasta ilmaan –ohjusta. Tutkaohjus AIM-120 Amraam tai infrapunaohjus AIM-132 Asraam tai vaihtoehtoisesti ilman niitä, kaksi ilmasta maahan -pommia BRU-68. Edes uusin AIM-12 Amraam ER ohjus jolla on huomattavasti pidempi kantama, ei mahdu ruumaan. Jos aseistus ripustetaan koneen ulkopuolelle siipiin ”Häive Hypetys” katoaa.

Mihin ”Häive Hypetystä” tarvitaan? Suomihan ei ole hyökkäämässä rajan yli venäläisiin sotilastukikohtiin joiden suojana on S-400 ilma-ja ohjustorjuntarykmentit?

Kun avoimia tietolähteitä käytetään vertailujen tekemiseen näyttää Lockheed Martin F-35 Lightning II ”Häive Haaveet” koomisilta. ”Häiveily”, ominaisuus jota Suomi ei tarvitse, on pirun kallista leikkiä.

Btv. Kiireellinen tunnistustehtävä Tupolev 22 M tiedustelu- pommikone Hangon eteläpuolella matkalla itään nopeudella 1200km/h. Ylöjärvi (Tampere)- Hanko välimatka 200 km. Fergu lähtee liikkeelle Ylöjärveltä jälkipoltin jyristen nopeudella 1900 km/h ja saavuttaa Tupolevin Kotkan tasolla.

Jassikka lähtee liikkeelle Ylöjärveltä jälkipoltin jyristen nopeudella 2400 km/h ja saavuttaa Tupolevin ennen Helsinkiä.

Tässä ei ”Häiveilyt” auta, hidas mikä hidas tuo ”Häive Hypetys”, vai mitä Hannu & Launo?

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

Sanotaanko niin, että HX-projektin asiantuntijat ovat tarkoin selvillä kunkin ehdokkaan soveltuvuudesta erilaisiin rooleihin ja lentotehtäviin, ja että heillä on sekä HX-ehdokkaista vahvuuksineen ja heikkouksineen että Suomen maanpuolustuksen kokonaisuuden tarpeista merkittävästi laajemmat ja yksityiskohtaisemmat tiedot kuin kenelläkään meistä siviileistä.

Sinulla on tuossa yllä eräitä päteviä argumentteja, mutta nehän eivät ole ilmavoimien pääkalustolle ainoita relevantteja. Onhan täysin mahdollista, että asiantuntijatkin päätyvät lopulta olemaan samaa mieltä kanssasi (koska projektin aikataulunkin mukaan mm. ehdokkaiden lopulliset hintatiedot vielä puuttuvat), mitä hekään eivät voi vielä tietää projektin keskeneräisessä vaiheessa, mutta tärkeintä tässä ovat sotilasammatilliset perustelut, jotka eivät kaikilta osin voi olla julkista tietoa, puolustuskykymme säilyttämiseksi niin hyvänä kuin suinkin.

Käyttäjän LaunoHaapamki kuva
Launo Haapamäki

Häiveominaisuuttakin tärkeämpää on F-35:n ylivoimainen kyky kerätä, analysoida, hyödyntää, jalostaa ja jakaa tietoa. Toisin kuin useimmissa muissa hävittäjissä F-35:n sensorit ja tutkalaitteisto voivat muodostaa yksittäin keräämistään tiedoista erilaisia kokonaisuuksia, jotka ennustavat ja arvioivat erilaisia skenaarioita. Tämä paketti on sitten yksittäisen koneen hyödynnettävissä tai jaettavissa esimerkiksi parvelle, valmiusosastoille, merilaivueelle tai pääesikuntaan.

F-35 pystyy kantamaan ohjuksesta riippuen kuusikin ohjusta kuilussa turvassa vaarantamatta häiveominaisuuksiaan. Sen enempään ei varmasti tarvetta ole, kun niitä muutenkin tulisi säästellä ja käyttää mahd. huolellisesti.

Toimituksen poiminnat